Teknologia tuo hyötyä, osallisuutta ja iloa

21.10.2016

Hyvä Ikä Jaakko Valvanne

Geriatrian prfessori Jaakko Valvanne kannustaa ottamaan itse otteen omasta hyvinvoinnista.

– Ikääntyneiden ihmisten kotona asumista ja toimintakykyä havainnoiva sensoriteknologia tulee kehittymään nopeasti, arvioi VTT:n johtava tutkija Jaana Leikas. Jo nyt teknologia helpottaa elämää ja mahdollistaa monia asioista aina terveydenhoidosta ja osallisuuden tukemiseen. Teknologian hyödyntäminen edellyttää oppimista.

Sensoriteknologian hyödyntäminen kotona asuvien vanhusten tukemisessa on mahdollista jo nyt. Tietyt arkirutiinien muutokset voivat viestiä vaikkapa muisti- tai muusta sairaudesta. Jos jääkaapin ovi ei aukea pitkään aikaan tai jos yöllä kylpyhuoneessa käydään usein, on syy tarpeen selvittää.

– Oikea-aikainen havainnointi on ensiarvoisen tärkeää, jotta tiettyä palvelua ja apua voidaan tarjota vanhukselle nopeasti, sanoo Jaana Leikas. Hän puhui Hyvä Ikä -messujen yhteydessä pidetyssä Ikäteknologiakeskuksen ja Vanhustyön keskusliiton Kotiturva-hankkeen seminaarissa, joka käsitteli arkea tukevaa teknologiaa.

– Tulevaisuudessa kotona asuvan ikääntyneen ihmisen arkea voidaan seurata samanaikaisesti useiden eri sensoreiden avulla. Tässä kehityksessä kaikkein tärkeintä on eettinen suunnittelu. Mitä seurataan, kenen ehdoilla ja miksi? On määriteltävä kuka tietoja hyödyntää ja millä oikeudella, Leikas sanoo.

Hyvä Ikä -messut pidettiin 20.–21.10. Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa. Ikääntymisen ratkaisuihin ja asiantuntijatietoon tutustui siellä 5300 kävijää. Messujen pääteemana oli oppiminen ja digitalisaatio. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Vanhustyön keskusliitto, Invalidiliitto ja Expomark.

Ikäihminen tulee saattaa teknologian ääreen

Jotta teknologia palvelee ikääntyneitä ihmisiä arjessa, sen kanssa tulee oppia toimimaan. Teknologian hyödyntämisessä tarvitaan tukea.

– Me tarvitsemme teknologiaa, se tuo hyötyjä, osallisuutta ja iloa. Teknologian tulee asettua järkevästi ihmisen elämään. Vanhukset ovat uteliaita ja oppivat sellaisia asioita, joita pystyvät ymmärtämään, sanoo Etsivä mieli -projektin suunnittelija Anu Kuikka Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitosta.

Hän painottaa, että vanhukset tulee saattaa teknologian äärelle niin, että he voivat ottaa sen vastaan omista lähtökohdistaan.

– Vaikkapa Pokemon Go -peli sopii hyvin myös ikäihmisille. He voivat etsiä lisätyssä todellisuudessa samoja lintuja kuin nuoremmatkin, Kuikka sanoo.

Riko rutiineja, anna aivoille haasteita

Uudet asiat ovat mielelle hyvästä. Teknologiakin voi olla positiivinen haaste, joka hyödyttää niin mieltä, terveyttä kuin toimintaa. Oppiminen on keino ennaltaehkäistä muistisairauksia.

– Kuljemme tuttuja reittejä, katsomme tuttuja ohjelmia ja tapaamme samoja ihmisiä. Jos joka päivä uppoudumme samaan tuttuun kuplaan, mielen kyky luoda uusia assosiaatioita heikkenee. Me tarvitsemme aivoihimme uusia muistikuvia, värejä, ihmisiä ja asioita, sanoo personal brainer Reidar Wasenius Miten pitää muistia yllä -paneelikeskustelussa.

Keskustelussa olivat mukana myös professori Jukka Louhivuori Jyväskylän yliopiston musiikin laitokselta ja projektikoordinaattori Ulla Arifullen-Hämäläinen Miina Sillanpään säätiöstä.

– Tee jotain uutta joka päivä. Se voi olla vaikka uusi elintarvike lähikaupasta tai uusi reitti kulkea kotiin. Liika urautuminen voi ajaa ihmisen dementiaan hänen huomaamattaan, Arifullen-Hämäläinen sanoo.

Panelistit kannustavat ihmisiä haastamaan itseään ja aivojaan. Kun sudoku sujuu, on nostettava vaikeusastetta.

– Aivot tarvitsevat aktivointia, mutta myös rentoutumista. Musiikin kuuntelu on yksi hyvä tapa rentoutua. Kun aivot vapautuvat stressistä, niissä alkaa syntyä rikkaita ajatuksia, ideoita ja muistoja, Louhivuori kannustaa.

Terveellinen ja aktiivinen elämä tuo lisää vuosia

Geriatrian professori Jaakko Valvanne kannusti messukävijöitä ottamaan itse otteen omasta hyvinvoinnistaan.

– Omaksumalla terveempiä elämäntapoja voi tutkimusten mukaan elää pidempään. Miehillä lisävuosia voi tulla jopa kuusi ja naisilla viisi. Vielä 85 ikävuoden jälkeenkin elinvuosia voi saada lisää, Valvanne toteaa.

Lisävuosiin tarvitaan aktiivista elämää, liikuntaa, terveellistä ravintoa sekä yhteyttä ja toimintaa läheisten ihmisten tai yhteisön kanssa. Oma asenne ja valinnat vaikuttavat hyvinvointiin.

– Vanheneminen ei itsessään aiheuta toimintakyvyn heikkenemistä tai höperöitymistä. Ne johtuvat erilaisista sairauksista. Silloin on mentävä lääkäriin ja haettava apua, Valvanne sanoo.

– Vanhuusikä on nykyään pitkä aika, jopa neljä vuosikymmentä. Se nähdään helposti luopumisen ja muutosten aikana, mutta se on ennen kaikkea mahdollisuuksien aika. Työelämän jälkeen vapautuvaa aikaa käytetään entistä enemmän uusien asioiden oppimiseen. On hienoa, kun tietotekniikka kiinnostaa ja uudenlaiset asumisratkaisut ovat tarjolla omaan vanhuuteen varautumisessa, sanoo Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin.

Hyvä Ikä Satu Helin

Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin

Hyvä Ikä muistipaneeli

Miten pitää muistia yllä? -paneelikeskustelussa Reidar Wasenius, Jukka Louhivuori ja Ulla Arifullen-Hämäläinen

Lisätietoja tapahtumasta:

Tomi Niemi, toimitusjohtaja, Expomark Oy
p. 040 765 248, tomi.niemi@expomark.fi

Median palvelut, kuvat ja tiedotteet: 

Taina Hiekkataipale, markkinointipäällikkö, Expomark Oy
p. 040 550 5950, taina.hiekkataipale@expomark.fi

Takaisin