Esteetön ympäristö tuo yhteiskunnan kaikkien ulottuville

18.09.2015

BLOGI: Kirsti Pesola, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn johtaja

Esteettömyys on toisten huomioon ottamista. Se antaa mahdollisuuden tasavertaiseen osallistumiseen, monelle myös elämään ilman riippuvuutta toisen avusta. Esteettömyyden edistämisen taustalle tarvitaan tahtoa ja ymmärrystä. Tärkeiden yksityiskohtien toteuttaminen ei tapahdu itsestään, siksi niistä on säädetty rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa. Kyse ei ainakaan toistaiseksi ole itsestäänselvyydestä.

Esteettömyys on toisten huomioon ottamista. Se antaa mahdollisuuden tasavertaiseen osallistumiseen, monelle myös elämään ilman riippuvuutta toisen avusta. Esteettömyyden edistämisen taustalle tarvitaan tahtoa ja ymmärrystä. Tärkeiden yksityiskohtien toteuttaminen ei tapahdu itsestään, siksi niistä on säädetty rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa. Kyse ei ainakaan toistaiseksi ole itsestäänselvyydestä.
 
Tiedon, tahdon ja ymmärryksen lisäämiseksi olemme ESKEssä kirjanneet omat esteettömyyden teesimme. Ne puhuttelevat jokaista, vammasta tai vammattomuudesta riippumatta. Neljä teesiä nostavat esille sen, mikä tekee esteettömyydestä yhteistä ja laajasti vaikuttavaa.

Teesi 1: Esteettömyys kuuluu kaikille

Sanotaan, että esteettömyyttä ei huomaa ennen kuin se puuttuu. Esteettömyys luo sujuvuutta arkeen meille kaikille, me vain emme aina sitä tiedosta. Kuinka vaivatonta onkaan vaikkapa kulkea kantamusten kanssa automaattisesti avautuvista ovista ulos kaupasta. Me kaikki tarvitsemme esteettömyyttä jossain vaiheessa elämää, viimeistään kun askel iän myötä hidastuu ja aistien toiminta heikkenee ja turvaudumme mahdollisesti erilaisiin apuvälineisiin.
 
Pyöräytetäänpä asia toisin päin – esteettömyydestä ei ole kenellekään haittaa, se ei ole keneltäkään pois. Kyse on pitkälti ajattelutavasta.

Teesi 2: Esteettömyys yhdenvertaistaa

Mitä esteettömämpi ympäristö, sitä paremmat mahdollisuudet meillä kaikilla on toimia yhdenvertaisina kansalaisina. Asia on yksinkertainen. Kyse on siis myös ihmisoikeuksista.
 
Todellisuudessahan ympäristö ei ole esteetön. Tämä voi tarkoittaa turhautumisen tunteita, arjen hankaluutta sekä monien tärkeidenkin asioiden väliin jättämistä. Esimerkiksi äänestyspaikat voivat olla hyvinkin esteellisiä, jolloin ihmisen perusoikeus jää toteutumatta.
 
Hyväkään esteetön ympäristö ei ole esteetön kaikille; on hyvä muistaa, että aina tulee olemaan henkilöitä, jotka tarvitsevat mukautuksia ja erityisratkaisuja, mutta esteetön ympäristö vähentää huomattavasti näiden tarvetta. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni voisi toimia, osallistua ja elää elämäänsä yhdenvertaisina muiden kanssa.

Teesi 3: Esteettömyys on kestävää kehitystä

Rakennettu ympäristö tehdään kestämään jopa vuosisatoja. Ihmiselämä on paljon lyhyempi. Rakennuksen elinkaaren aikana siinä tulee toimimaan monenlaisia ihmisiä. Jos rakennukset, pihat, kaupungit ja sen tilat suunniteltaisiin alun perin esteettömiksi, säästyttäisiin turhilta muutostöiltä tai muutoilta. On helpompaa, halvempaa ja ympäristöystävällisempää rakentaa kerralla hyvin kuin korjata myöhemmin.
 
Rakennettu ympäristö on toteutettu kulloinkin voimassa olevien määräysten mukaisesti. Ennen ajateltiin, että "vika" on ihmisessä, nykyään ymmärretään, että "vika" onkin ympäristössä. Esteettömyys olisi otettava puheeksi aina rakennettua ympäristöä muokatessa: rakennusten peruskorjausten, katualueiden tai vaikka ulkovalaistuksen uusimisen yhteydessä, aina kun se on mahdollista. Jos vaikka taloyhtiössä tehdään putkistoremontti, niin teknisen suunnittelun lisäksi kannattaisi tehdä kylpyhuoneista samalla entistä esteettömämmät ja toimivammat.
 
Teknologiasta on nykyään apua myös esteettömyyden edistämisessä. Silti teknologiaa ei pitäisi käyttää paikkaamaan huonoa suunnittelua. On älytöntä ensin rakentaa esteitä ja sitten suunnitella laitteita, joilla ne esteet ylitetään. Esteettömyyden huomioon ottaminen on yksi rakentamisen laatutekijä.

Teesi 4: Esteettömyys on sopimus, ei mielipide

On totta, että esteettömyys on joukko määräyksiä, ohjeita sekä suosituksia ja hyviä käytänteitä. Mikä on kynnyksen suurin sallittu korkeus tai tasaisen pinnan suurin sallittu kaltevuus? Kuinka leveä pitäisi oviaukon olla? Mille korkeudelle kuuluvat hissin painikkeet ja saunan lauteet? Porrasaskelmiin tarvitaan kontrastiraidat ja naulakoihin päätyseinät, ettei heikkonäköinen törmää niihin.
 
Ihmisillä on monenlaisia, jopa keskenään ristiriitaisia tarpeita. Pyörätuolin käyttäjä tai skeittaaja iloitsisi kynnyksettömistä jalankulun väylistä, mutta näkövammainen jäisi ilman tärkeitä kiintopisteitä, joiden avulla hän pystyy pysymään jalkakäytävän puolella ja tietämään missä hän liikkuu.
 
Asioista on sovittava, jotta ne antavat useimmille meistä mahdollisimman hyvät toimimisen edellytykset. Vuosien varrella hioutunut yhteinen sopimus ottaa huomioon eri näkökulmat ja mielipiteet.

Tietoa ja tukea on tarjolla Kirsti Pesola

Esteettömyyden teesit tulevat näkymään ja kuulumaan Invalidiliiton ja sen Esteettömyyskeskus ESKEn toiminnassa. Me teemme työtämme pitkällä kokemuksella ja kovalla asiantuntemuksella esteettömyyden edistämiseksi. ESKE on olemassa siksi, että suomalaisesta yhteiskunnasta tulisi yhä parempi ja tasa-arvoisempi paikka meille kaikille.
 
Tänä vuonna uusittu esteeton.fi -sivusto on ESKEn ylläpitämä laaja-alaisen esteettömyystiedon portaali, niin rakentamisen ammattilaisille kuin kenelle tahansa asiasta kiinnostuneelle. Käykääpä tutustumassa.

Olemme myös paikalla Apuväline 2015 -tapahtumassa, tavataan siellä!

Kirsti Pesola
 
Kirjoittaja on tekniikan lisensiaatti, arkkitehti SAFA ja Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn johtaja.
 
Kirstin kuvasi Terhi Honkonen 
 

Takaisin