Esteetön yhteiskunta on yhdenvertainen yhteiskunta

15.06.2017

– Vammaisten kansalaisten mahdollisuus elää yhdenvertaisesti itsenäistä elämää muiden kanssa edellyttää laaja-alaista esteetöntä ja saavutettavaa ympäristöä sekä yhteiskunnan palveluja. Mitä esteettömämpi yhteiskunta on, sitä vähemmän tarvitaan esimerkiksi erityisratkaisuja sosiaali- ja terveyspalveluissa, toteaa Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen.

 Apuvälinerata 2015

Apuvälineradalla opastetaan apuvälineiden oikeaan käyttöön ja turvalliseen avustamiseen.

Yhdenvertaisuus ja sote-uudistuksen vaikutukset apuvälinealaan ovat puheenaiheina Apuväline 2017 -tapahtumassa marraskuussa Tampereella. Tapahtuma kokoaa joka toinen vuosi apuvälineiden käyttäjät, palveluntarjoajat, apuvälinealan ammattilaiset ja päättäjät yhteen.

Tapahtuman avajaispäivänä 9. marraskuuta järjestettävän Invalidiliiton Kohti esteetöntä ja yhdenvertaista Suomea -seminaarin tavoitteena on herättää keskustelua, miten esteettömyys ja yhdenvertaisuus aidosti toteutuvat Suomessa. Itsemääräämisoikeus, yhdenvertainen valinnanvapaus ja osallisuus on taattava kohtuullisten mukautusten turvin myös kaikille eri tavoin toimintaesteisille ihmisille mukaan lukien ne, joilla on vaikea vamma tai harvinaissairaus.

– Esteettömyys ja yhdenvertaisuus ovat pitkälti asennekysymyksiä – kyse on ihmisarvon kunnioittamisesta. Esteetön ympäristö ei sulje yhtäkään kansalaista palvelujen ja osallisuuden ulkopuolelle, Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen korostaa.

Elina Nieminen pohtii seminaarissa yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän kanssa, miten vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta voidaan Suomessa edistää.

– Esteettömyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta sote-uudistus ei pidä sisällään velvoittavaa esteettömyyttä, mikä saattaa ruokkia esteellisen palvelun ja rakenteen syntymistä, Nieminen pohtii.

Tämä kaventaisi valinnanvapautta niiden kansalaisten kohdalla, jotka tarvitsevat esteetöntä toimintaympäristöä ja palvelua.

– Esimerkiksi riittävät ja yksilölliset apuvälinepalvelut, mukaan lukien laaja-alainen esteettömyys, ovat kaikille eri tavoin toimintaesteisille kansalaisille välttämätön edellytys osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle, Elina Nieminen toteaa.

Sote-uudistuksessa on merkityksellistä millä tavoin asiakasseteleiden arvo tullaan määrittämään apuvälineiden kohdalla. Elina Nieminen muistuttaa, että apuväline ei ole vain tekninen väline vaan kokonaisuus, johon kuuluu prosessi aina hankinnasta sovitukseen ja huoltoon. Lisäksi apuvälineen tulee vastata aina asiakkaan yksilöllistä tarvetta.

Sote-uudistus ja sen vaikutukset apuvälinealaan ovat esillä myös paneelissa perjantaina 10. marraskuuta.

Sujuvat hoitoketjut ja kehittyvä protetiikka tukevat proteesipotilaan laadukasta arkea

Apuväline 2017 -tapahtuman ammattilaispäivän toinen pääseminaari keskittyy protetisaation kehitykseen, raaja-amputoidun hoitoketjumalleihin, fysioterapiaan ja kuntoutusohjaukseen sekä lasten protetisaatiokäytäntöihin. Protetisaation uudet tuulet ja kuntoutus -seminaarin järjestävät Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys KUTKE ry ja Tampereen yliopistollinen sairaala TAYS. Seminaarin asiantuntijat yhdistävät puheenvuoroissaan nopeasti kehittyvät tekniset apuvälineet sekä laadukkaan lääkinnällisen kuntoutuksen.

– Amputaatiokoulutuksia järjestetään harvoin. Haluamme tarjota messukävijöille tilaisuuden keskustella, miten amputaatiopotilaille voidaan taata parasta hoitoa ja tukea selviytymistä arjessa, OYS:n kuntoutusylilääkäri, KUTKE ry:n puheenjohtaja Mauri Kallinen avaa.

Proteesien komponentit kehittyvät jatkuvasti ja tietotekniikka tuo älyä myös proteeseihin. Teknologia parantaa potilaan toimintakykyä, mutta keskeistä on huomioida koko hoitoketju amputaatiosta arjessa selviytymiseen.

– Kuntoutujan ääni saadaan kuuluviin moniammatillisessa yhteistyössä, jossa lääkäri, fysioterapeutti, apuvälineteknikko ja kuntoutusohjaaja yhdessä keskittyvät potilaan yksilöllisiin tarpeisiin. Proteesipotilaat ovat usein monisairaita, jotka tarvitsevat rinnalla kulkijoita monimuotoisen ja uudistuvan palvelujärjestelmän keskellä, Kallinen linjaa.

Protetiikan, kuntoutuksen ja apuvälinealan uusimpiin ratkaisuihin ja palveluihin voi tutustua myös Apuväline 2017 -messuosastoilla.

Liikuntamaassa tutustutaan vammaisurheiluun Suomi 100 -vuotta hengessä

Apuväline 2017 -tapahtuman yhteydessä järjestettävä Liikuntamaa on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 -ohjelmaa. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n organisoimassa Liikuntamaassa voi kokeilla yli 30 toimintapisteessä vammaisurheilulajeja ja tutustua harrastusmahdollisuuksiin sekä liikunnan ja urheilun apuvälineisiin. Lauantain perhepäivässä saa erityisesti vinkkejä lasten harrastuksiin. Mukana on myös uusia lajeja, kuten lumilautailu ja cheerleading.

Kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuisessa tapahtumassa on mahdollisuus tavata suomalaisen vammaisurheilun tähtiä. Paralympiakomitea julkaisee Apuväline 2017 -tapahtumassa myös ensimmäiset edustajat Etelä-Korean Pyeongchandin maaliskuussa 2018 isännöimiin talviparalympialaisiin.

Apuväline 2017 järjestetään 9.-11. marraskuuta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Paikalle odotetaan 14 000 kävijää. Alan ajankohtaisimpien puheenvuorojen ja seminaarien lisäksi esillä on apuvälineitä ja ratkaisuja kotiin ja työhön yli 200 näytteilleasettajalta. Tapahtuman keynote-puhuja, Pekka Hyysalo kertoo oman tarinansa perjantaina 10. marraskuuta.

Apuväline 2017 -tapahtuman järjestävät Expomark Oy ja Invalidiliitto ry. Yhteistyössä ovat Näkövammaisten liitto ry, Sailab ry sekä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta ry.

Lisätietoja:

Taina Hiekkataipale, markkinointipäällikkö, Expomark Oy
p. 040 550 5950, taina.hiekkataipale@expomark.fi

Elina Nieminen, lakimies, Invalidiliitto ry
p. 09 616191, elina.nieminen@invalidiliitto.fi

Mauri Kallinen LT, professori, Ylilääkäri, puheenjohtaja
OYS, lääkinnällinen kuntoutus, KUTKE ry
p. 040-563 8150, mauri.kallinen@ppshp.fi

 

Takaisin